U2 360 Tour

Vanha keikkapaita on kaivettu naftaliinista ja olen matkalla Göteborgiin jossa tänään ja huomenna konsertoi U2.

satoa korjaamassa

 

 

 

 

Tänään on viihdytty maalaisympyröissä viinimarjoja keräten, meno palstalla on villi koska en ole päässyt sinne tarpeeksi usein mutta onneksi kasvit kasvavat rikkaruohoista huolimatta.

Huomenna reissaan viikonlopuksi urbaanimpaan menoon, laitan vinkkiä h-hetkellä päivittyväksi.

live musaa

Ravintolan terassilta bongatut fadoa soittaneet muusikot vetivät paikan sardiinilounaan pariin, vasemmalla portugalilainen kitara jonka olemassaolosta en ollut aiemmin tietoinen.

Levyliike Fnac tarjosi kahvionsa lavalla livekeikkoja, OqueStrada oli ennen matkaa netistä bongattu ja kiinnostavaksi todettu poppoo jota oli hieno kuulla myös livenä. Pari päivää myöhemmin törmäsin Cascaisin kadulla bändin laulaja Mirandaan sekä Pabloon - juttusille piti päästä ja fanikuvakin ottaa.

Seuraavaksi tutustuttiin Klepht bändiin joka esiintyi samaisen musaliikkeen edustalle pysäköidyn bussin katolla suurelle yleisölle, tyyli miellytti ja levy hankittiin saman tien. Mutta kuka tunnistaisi kielen portugaliksi?!

Klassiseen konserttiin pääsin kahdesti, Porton moderniin Casa da Músicaan ja Lissabonin aukiolle Festival ao Largon ilmaiskonserttiin, ohjelmassa vaikuttava Carmina Burana.

makupaloja

 

Portosta löytyi hurmaavia vanhoja kahvila-ravintoloita, suosikkeina Guarany, Majestic ja A Brasileira - kuva jälkimmäisestä joka oli tyylikkäin ravintola ja jossa sekä ruoka että palvelu oli ensiluokkaista.

 

Museoita tuli kierrettyä tälläkin matkalla ansiokkaasti, kuvassa Museu Romântico ja sen ruokasali.

 

Gerêsin kansallispuiston maisemat olivat huikeita, matka junalla ja lopuksi bussilla serpentiinitietä vuorelle nousten oli vaivannäön arvoinen vaikka perillä ei pitkään ehtinyt ollakaan.

 

Upea Atlantin rannikko.

Porton harmoniaa

 

 

 

 

iisi viikonloppu

 

 

Lauantaina aamiaisella puistossa.

 

Illalla pyöräilin Laajalahdelle ja ilokseni bongasin kyytöt aidan vierestä, aurinko oli jo laskemassa eli sisiliskoja näin pitkospuilla vain muutamia.

 

Sunnuntaina tein hyviä ale-hankintoja, niistä paras Joel Haahtelan uusin kirja 9 e. Jäätelön kera herkuttelin viinimarjoilla, erityisesti punaisia kasvaa palstalla runsaasti.

kauppahallissa, torin laidalla ja puistossa

 

 

 

Porto

 

 

 

 

Sitten matkattiin junalla reilut 300 km pohjoiseen Portoon jossa viikon Lissabonin osuuden jälkeen vietin 9 yötä. Alkuun jatkui sama virsi eli miten ihmeessä niin paljon ihania vanhoja taloja on jätetty heitteille, upeat laatat tippuvat talojen seinistä ja kauniiden ikkunoiden annetaan hajota, sitten niidenkin kohtaloon alkoi taas tottua. Rio Douro joen ylittävän Ponte Luis I sillan ylitin useaan kertaan, tein yhden yrityksen myös ylätasolle mutta uskallus ei riittänyt muutamaa metriä pidemmälle eli alataso autojen seassa oli oma kulkuväyläni.

Cascais

 

 

 

 

Cascaisiin matkattiin Sintran tavoin vain päivän reissulle, juna oli täynnä rannalle menijöitä mutta itse en mereen haikaillut, kävelyltä jäi päällimmäisenä mieleen rauhallinen kalastajien ranta veneineen ja kalastusvälineineen .

satunnaisia otoksia

 

 

 

 

Lissabonia kiertämässä

 

 

 

 

Ensin näkymää kaupungin yli Bairro Alton näköalatasanteelta, sitten hurmaavan Alfaman katunäkymiä ja lopussa kuva ratikan kyydistä (matka sujui ikkunasta roikkuen ja reittiä kuvaten).
Alfaman kaupunginosa miellytti suunnattomasti ja sen kapeat kujat tarjosivat paljon seurattavaa - ikkunoiden alla roikkui pyykkiä, ikkunoiden viereen oli ripustettu lintuhäkkejä, asukkaat grillasivat kujilla asuntojensa edessä ja sieltä löytyi hyviä ravintoloita.

säilykkeitä ja kauniita paketteja

 

 

 

 

Visiitti Conserveira de Lisboa liikkeeseen oli listan kärjessä eikä käynti ollut pettymys, pienen tilan hyllyt olivat täynnä hurmaavilla etiketeillä varustettuja säilykepurkkeja ja ostokset pakattiin huolellisesti ruskeaan paperiin sekä varustettiin puuvillanarulla.

matkan suosikkini

 

 

 

 

Pääsin illalla ensimmäistä kertaa matkakuvieni pariin uudelle tietokoneelle ja hullaannuin Portugalista uudelleen, olen täysin varma että matka oli osa 1 ja osa 2 koittaa melko pian, haluaisin nähdä Lissabonin seuraavan kerran talvella tai keväällä.
Matkalla ihastutti erityisesti värit ja kauneus ja samalla järkyttävät talorötisköt joissa osin asuttiin ja osin ne oli hylätty esim. pulujen valloitettaviksi. Ratikat olivat luku sinänsä ja numero 28 vei todelliselle huviajelulle. Olin tyytyväinen että hotellin sijainti oli keskeinen ikkunanäkymällä linnakukkulalle (toisen kuvan talo sijaitsi rinteen puolivälissä ja sitä jaksoin kuvailla paljon) josta pääsi liikkumaan Lissabonin kovin erilaisiin kaupunginosiin. Kehuttu pastel de nata leivos ei pettänyt, niillä täytyi herkutella usein, lämpimänä tai kylmänä.

tylsää

 

 

Kesäloma vetelee viimeisiään, ihana reissu kauniissa Portugalissa on takana ja kotona taistellaan takkuilevan tietokoneen kanssa joka hädin tuskin päästi parille surffailureissulle eilen kotiin palattuani, onneksi viimeisimmät reissukuvat on vielä muistikorteilla mutta mitenhän kävi vanhoille koneella oleville kuville joista ei ole aikoihin otettu varakopiota.
Lisää kuvia kunhan pääsen taas kotikoneelle, todennäköisesti uudelle sellaiselle.